Vähennä itsekritiikkiä ja vahvista itsemyötätuntoa,

Mindful -hetki podcast #45

Itsensä rakastaminen ei ole helppoa. Jokaisella meistä on varmasti piirteitä, joista emme pidä. Jotakin mikä aiheuttaa häpeää, epävarmuutta tai riittämättömyyttä. Vajavaisuus on osa ihmisyyttä ja riittämättömyyden tunne on vain tunne, joka kuuluu elämään. 

Perfektionismi aiheuttaa jatkuvaa stressiä, syyllisyyden ja häpeän tunnetta. Se aiheuttaa myös ärtyneisyyttä, ahdistusta ja pahimmassa tapauksessa masennusta.

Elämä tuntuu varsin harmilliselta, jos kokoajan miettii, mikä tässä nykyhetkessä voisi olla paremmin tai miten itse voisi olla parempi. Joskus riittävän hyvä on tarpeeksi ja on hyvä opetella nauttimaan keskeneräisyydestä, sillä olemme aina matkalla ja keskeneräisiä.

Jokainen epäonnistuminen vahvistaa sitä, ettei ole hyvä. Tällöin kynnys itse tekemiseen kasvaa, kun epäonnistumisen pelko pahenee. On mielummin tekemättä mitään, kuin kokisi jatkuvaa häpeän tunnetta. Tai ainakin asioiden lykkääminen tuonnemmksi tuntuu helpoimmalta ratkaisulta, ettei niitä ikäviä tunteita tarvitsisi kohdata samantien.

Itsekritiikki voi olla hyvin myrkyllinen ja vahingollinen tapa, joka koskettaa nykypäivänä varmasti monia. Useimmat meistä ovat kehittäneet tämän tavan yhteiskunnallisten paineiden, odotusten ja vertailujen vuoksi. Meitä pommitetaan jatkuvasti viesteillä, jotka kertovat, että emme ole tarpeeksi hyviä, älykkäitä tai menestyviä. Tämä negatiivisuus voi hitaasti nakertaa itsevarmuuttamme ja itsetuntoamme, jättäen meidät voimattomiksi ja riittämättömiksi.

Itsekriittisyys se voi saada meidät epäilemään kykyjämme ja rajoittamaan potentiaaliamme. Mutta se ei tarvitse olla näin. Tässä jaksossa puhun tavoista, joilla voit vähentää itsekriittisyyttä ja vahvistaa itsemyötätuntoa. 

TÄYDELLISYYDEN TAVOITTELU  VIE VALTAVASTI TURHAA ENERGIAA! 

Tuhlaamme aivan valtavan määrän energiaa asioiden ylianalysoimiseen. Kuuntele jaksoni ylianalysoinnin ja murehtimisen lopettamisesta! Enkä nyt väitä, etteikö suunnitelmallisuus olisi tärkeää. Todellakin on. Täytyy olla (henkisesti ja fyysisesti) varustautunut siihen, että mitä vaan voi tulla vastaan. Et saanutkaan viisumia maahan, johon halusit muuttaa tai avokadot ovat kaupasta loppu, vaikka suunnittelit tekeväsi avokadopastaa. Elämällä on tapana yllättää ja suuntaa pitää osata muuttaa, kun tarve vaatii.

Ylpeydellä ei pötki pitkälle, ellei ole valmis oppimaan ja kehittymään matkan varrella. Monet eivät kehtaa myöntää, että homma ei nyt mennytkään ihan putkeen. Juuri silloin ollaan siinä kriittisessä pisteessä, jossa oma asenne ratkaisee. Empatia itseään kohtaan on vapauttavaa. Nyt kävi näin. Jatketaan matkaa.  

Täydellistä lopputulosta on haastava ennakoida. Sitä paitsi se olisi tylsää? Avoimella mielellä voi saavuttaa sellaisia asioita, joista ei olisi edes koskaan edes osannut unelmoida!  

Elämä heittelehtii, ei voi koskaan tietää mitä käy. Itsekriittisyys on itsensä tuhoamista.

Itsekritiikki estää meitä menestymästä, tuntemasta yhteenkuuluvuutta (koska koko ajan mielikuvitus kilpailussa) ja estää myös kokemasta rakkautta – niin itseämme kuin muita kohtaan. Itsekriittisyydessä voi olla tietyissä määrin myös hyötyä, sillä se motivoi meitä kehittymään. Mutta kaikella on myös rajansa ja on tärkeää oppia tiedostamaan milloin itsekriittisyys on sitä kehittävää kriittisyyttä ja milloin se menee yli? Miten voi oppia motivoimaan itseään ystävällisemmin?

Voittaaksemme itsekritiikin meidän täytyy muuttaa ajattelutapaamme. Meidän täytyy siirtää huomiomme heikkouksistamme ja rajoituksistamme vahvuuksiimme ja kykyihimme. Meidän täytyy alkaa uskoa itseemme ja potentiaaliimme. Tämä saattaa kuulostaa helpommalta sanottuna kuin tehtynä, mutta on paljon käytännön toimenpiteitä, joita voimme toteuttaa tämän muutoksen saavuttamiseksi.

Lisäksi meidän täytyy oppia tunnistamaan ja haastamaan negatiivisia ajatuksiamme. Usein itsekritiikki juontaa juurensa negatiivisiin ajatuksiin, jotka eivät välttämättä edes ole totta. Tämän vuoksi meidän täytyy opetella tunnistamaan, milloin mielemme on ajattelemassa negatiivisesti ja haastaa nämä ajatukset tietoisesti. Tämä auttaa meitä löytämään positiivisemman näkökulman itseemme ja tilanteisiin, joita kohtaamme.

ITSENSÄ RAKASTAMINEN ELI ITSEMYÖTÄTUNTO

Se ei juuri eroa myötätunnosta, sillä se on itseen kohdistettua ystävällisyyttä. Vähän kuin kohtelisi itseään kuin hyvää ystäväänsä. 

Itsemyötätunto tarkoittaa itsellemme ystävällisen, empaattisen ja ymmärtäväisen kohtelun harjoittamista, kuten tekisimme läheisen ystävän tai rakkaamme kanssa. 

Myötätunto itseään kohtaan ja itselleen anteeksi antaminen auttavat siirtymään pois kritisoivasta asenteesta itseä kohtaan. 

Itsemyötätunto on myös kannatteleva voima, joka tekee elämästä ja erityisesti haasteiden läpi kulkemisesta helpompaa. Itsemyötätunnon kautta osaa olla armollinen myös itselleen ja ymmärtää, että ettei ole yksin kärsimyksineen vaan muutkin ovat voineet tuntea samoin. Itsemyötätunto on myös sitä, että osaa kohdata tunteensa ja olla läsnä niille sekä päästää lopulta irti. 

Miten vahvistaa sitä? 

• Hyväksyvä tietoinen läsnäolo eli mindfulness-harjoittaminen. Hyväksyvyys on tärkeässä osassa tässä, sillä jotta jotain voi muuttaa tulee meidän ensin tulla tietoiseksi siitä ja kohdata asia hyväksyvästi. Vasta silloin voi pysyvä muutos alkaa.
• Lisäksi yksi hyvä tapa on kirjoittaa itselleen kirje, jonka olisi ikään kuin myötätuntoinen ystävä kirjoittanut itselleen. “Kirje nuorelle itselleni” tai “Kirje itselleni”.
• Meditaatiot on tutkitusti yksi parhaimpia tapoja vahvistaa tietoista läsnäoloa ja tutkiskella itseäsi tietoisemmin eli siksi suosittelen tätä melkeinpä joka kerta itsemyötätunnon harjoittamiseen. 

Lataa tästä ilmainen itsemyötätuntomeditaatio

• Sisäisen puheen muuttaminen positiiviseksi. Puhutko itsellesi rumasti vai samoin kuin puhuisit parhaalle ystävällesi? Sisäinen puhe voi joko auttaa sinua tai se voi lannistaa sinua. Kukaan muu ei voi sitä muuttaa puolestasi ja siksi sen muokkaamiseen kannattaakin suhtautua vakavasti. Voit vahvistaa sisäistä puhettasi mindfulness-harjoittelulla, kirjoittamalla, kirjaamalla onnistumisiasi, sanomalla itsellesi aamuisin positiivisia affirmaatioita ja tekemällä tietoisemmin hyviä valintoja arjessasi, jotka tukee mielenlaatusi vahvistamista. 
• Omien arvojen selvittäminen ja niiden mukaan eläminen, voi parantaa itsesi hyväksyntää ja nähdä itsesi paremmassa valossa. Arvojen mukainen elämä on paitsi aitoa elämää myös tyytyväisyyttä ja merkityksellisyyttä lisäävää. 
• Kohtaa myös epämiellyttävä ja käsittele vaikeita tuntemuksia. Oli kyseessä sitten omat haasteesi tai haasteet ihmissuhteista, on tärkeää opetella käsittelemään myös vaikeita tuntemuksia, jotta tilaa syntyy hyville asioille. Jos olet tällä hetkellä hyvin itsekriittinen ja jopa vihaat itseäsi, on tärkeää tulla tietoiseksi siitä, miksi näin on? Mikä on juuri-syy tässä ajattelussa, liittyykö siihen lapsuuden/elämän kokemukset? Ihmissuhteet? Jokin muu? Kohtaa epämiellyttävä ja ala pikkuhiljaa muuttamaan niitä parempaan esimerkiksi ammattilaisen avulla. 
• Opettele näkemään hyvä itsessäsi. Selvitä mitkä on sinun vahvuudet ja miten voisit hyödyntää niitä entistäkin enemmän elämässäsi? Ole ylpeä saavutuksistasi ja siitä mitä osaat. Älä peitä omia hyviä puoliasi vaan näytä ne myös muille! 
• Ympäröi itsesi positiivisuudella ja myötätuntoisilla ihmisillä. Tämä tarkoittaa sitä, että ympäröimme itsemme ihmisillä, jotka tukevat ja kannustavat meitä, sekä teemme asioita, jotka tuovat iloa ja täyttymystä elämäämme. Meidän täytyy luoda ympäristö, joka edistää itserakkautta ja myötätuntoa.

Itsensä rakastaminen, eli itsekritiikin voittaminen ja itsemyötätunnon lisääminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Se vaatii myös tietoisia toimia ja päätöksiä siitä, että haluat muuttaa ajatteluasi ja suhtautumistasi itseesi Mutta se on mahdollista ja siitä voi olla suuri hyöty henkiselle hyvinvoinnille. Toivon, että tämä jakso on antanut sinulle joitakin hyödyllisiä vinkkejä ja ajatuksia, joita voit käyttää omassa matkassasi kohti itsesi rakastamista itsemyötätuntoa.