Meditaation avulla voidaan kehittää kehotietoisuutta, aktivoida hermoston lepotilaa ja muokata säännöllisesti harjoitettuna myös aivojemme toimintaa.

Koska meditaatiossa aktivoidaan parasympaattista hermostoa toimii se stressitilan purkamiseen.

Aloitetaan siitä mitä on stressi, miltä se tuntuu kehossa? Saatat tuntea miten ajatukset hyppivät tekemättömissä asioissa ja sinulla vaikeuksia keskittyä. Usein kehossa on jännitystiloja ja saatat huomaamattasi purra vaikka hampaita yhteen tai kiristellä kasvojen lihaksia. Hengitys on pinnallista ja sen tuottama liike kehossa on usein lähes olematonta. Tämä olotila on nimeltään stressi, siitä voidaan puhua myös sympaattisen hermoston voimakkaana aktivointina. 

Sympaattinen hermosto luo stressiä, joka on tarpeellista arjen aktiivisuuden kannalta. Pieni ja lyhytkestoinen stressi ei ole meille haitaksi, päinvastoin. Sympaattinen hermosto kaipaa kuitenkin vastapainokseen autonomisen hermoston toista puolikasta eli parasympaattisen, rauhoittavan hermoston aktivointia. 

Meditaatio keskittyy parasympaattisen hermoston aktivointiin esimerkiksi hengitysharjoitusten ja huomion keskittämisen avulla. Kun parasympaattinen hermosto on aktivoitunut, lihakset ovat rentoutuneessa tilassa. Ja kun lihakset ovat rentoutuneet myös mieli rentoutuu helpommin. 

Miksi meditoida? Ehkä haluat aloittaa meditoinnin, koska: 

– Tahdot olla vähemmän reaktiivinen. 
– Haluat tuntea vähemmän stressiä. 
– Sinä haluat keskittyä paremmin. 
– Ehkä meditointi on osa laajempaa henkilökohtaisen kasvun suunnitelmaasi. 
– Haluat parantaa sosiaalisia suhteita ympäriltäsi.
– Tahdot parantaa vastustuskykyä. 
– Haluat oppia tuntemaan itsesi paremmin.

Meditointi hyödyttää myös elimistöä

Kun parasympaattinen hermosto on aktivoitunut, kehon aineenvaihdunta hidastuu ja niin sanottu hajottava, energian kuluttamiseen keskittyvä aineenvaihdunta vaihtuu rakentavaksi, energiaa tuottavaksi aineenvaihdunnaksi. Tätä rakentavaa tilaa voidaan kutsua myös palauttavaksi tilaksi. Esimerkiksi voimakkaan urheilusuorituksen jälkeen nautittu ruoka rakentaa sitä, mitä treeni on kuluttanut. Stressaavan työpäivän keskellä pidetty tauko taas antaa keholle mahdollisuuden palautua stressin tuottamista vaurioista. 

Rentoutuminen vaikuttaa myös aivoihin. Kun olemme rentoutuneessa tilassa, aivot pääsevät niin sanottuun alfa-tilaan. Alfa-tilassa keho tai mieli ei ole yli- eikä alivirittynyt, monet aivoverkostot ovat samaan aikaan aktiivisia ja näin ollen olosuhteet esimerkiksi uuden oppimiselle ovat hyvät.

Meditointi opettaa kehoa ja mieltä reagoimaan uudella tavalla

Aivot koostuvat kolmista eri aivoista. Puhutaan lisko- tai matelija-aivoista, nisäkäsaivoista ja ihmisaivoista. 

Liskoaivot ovat näistä alkeellisimmat ja niiden tärkein tehtävä on pitää meidät elossa, ne hallitsevat kehon automaattisia toimintoja, kuten sydämen sykettä ja hengitystä. Nisäkäsaivot taas vastaavat tunteiden säätelystä ja käynnistävät pakene ja taistele -reaktion hädässä. Kolmannet aivot eli ihmisaivot viittaavat aivokuoreen, joka on kaikkein kehittynein ja monimutkaisin aivojen osa. Se vastaa analyyttisesta ajattelusta ja impulssien kontrolloinnista ja voi täten “komentaa” muita aivoja. Jos liskoaivot tunnistavat nälän tunteen, ihmisaivot voivat ohittaa tämän impulssin ja tehdä esimerkiksi työt loppuun ennen syömistä. 

Normaalisti nämä kolme aivojen tasoa toimivat yhteistyössä hoitaen kukin omaa tehtäväänsä. Jos aivot ovat yli- tai alivireystilassa, esimerkiksi stressaantuneena tai väsyneenä, aivojen yhteistyöskentely ei ole huipussaan. 

Ylivirittyneet aivot eivät pysty keskittymään ja negatiiviset ja pelon sanelemat reaktiot ovat todennäköisiä. Kun voimakas stressi laukaisee pakene tai taistele -reaktion, ihmisaivot menevät “pois päältä”, koska analyyttinen ajattelu on liian hidas tapa puolustautua uhan edessä. 

Liian usein aktivoituva aivojen ylivireystila vaikuttaa hyvinvointiin usein merkittävästi. Jokainen kestää stressiä eri määrän ennen kuin keho on ylivireystilassa. Erilaiset traumat ja elämänkokemukset vaikuttavat usein tähän.

Meditointi parantaa tutkitusti keskittymiskykyä

Mindfulness-meditaatio auttaa sinua keskittymään nykyhetkeen, mikä voi parantaa keskittymiskykyäsi myös muihin päivän tehtäviin. 

Vuonna 2011 Harvardin yliopiston tekemässä tutkimuksessa tutkittiin tietoisen meditaation vaikutuksia aivoihin ja löydettiin yhteys tietoisuuden ja uuden tiedon käsittelyn välillä. 

Tutkijat tukivat 17 ihmisen aivot ennen kahdeksan viikon meditaatio-ohjelmaan osallistumista ja sen jälkeen. Aivotutkimukset osoittivat harmaan aineen lisääntymistä aivojen osissa, jotka vastaavat oppimisesta, muistista sekä emotionaalisesta säätelystä. 

Vuoden 2016 tutkimus Carnegia Mellonin yliopistossa osoitti, miten mindfulness-meditaatio parantaa keskittymistä ja päätöksentekoa. 

Tutkittavina oli  35 työtöntä aikuista. Yksi ryhmä osallistui kolmen päivän rentoutumisohjelmaan, jossa ei ollut mindfulness-meditaatio komponenttia. Toinen ryhmä puolestaan osallistui kolmen päivän mindfulness-meditaatioon. 

Aivotutkimukset ennen ja jälkeen osoittivat, että ryhmä joka kävi meditaatiokurssin, hallitsivat paremmin mieltä ja sen osia. 

”Tutkimus osoitti, että voimme harjoitella sekä kouluttaa tietoisuuttamme – se on opittavissa oleva taito”‘- Tohtori Richard Davidson psykologian ja psykiatrian tohtori Wisconin yliopistosta. 

Meditaation avulla torjut ylivireystilan haittoja:

1. Hengityksen ja kehotietoisuusharjoitusten avulla keho voidaan saada rentoutuneeseen tilaan. Tällöin kehon fyysinen hätätila purkautuu ja analyyttiset aivot saadaan jälleen käyttöön. 
2. Keskittyneessä tarkkaavaisuuden tilassa, esimerkiksi keskittymällä hengitykseen tai muuhun valittuun huomion kohteeseen, voimme säädellä tunneperäisten reaktioiden aktivoitumista ja pitää huomion valitsemassamme kohteessa. Ajan myötä meditaatiossa harjoitettu tarkkaavaisuus voi automatisoitua niin, että pystymme keskittymään ja säätelemään tunnereaktioita stressaavissakin tilanteissa. Kyse on aivojen neuroplasisiteetista eli siitä, että aivot muovautuvat oppimisen, aivojen harjoittamisen ja kokemusten myötä. 
3. Kehotietoisuuden ja tarkkaavaisuuden harjoittamisen avulla stressin sietokyky voi laajentua. Meditoimalla voimme kasvattaa mielen läsnäolokykyä ja suunnata huomiota pois negatiivisista ärsykkeistä ja stressin aiheuttajista. 

Meditaatiosta hyödyt vain harjoittelemalla

Aivojen muokkaaminen vaatii kuitenkin toistoja ja aikaa. Meditaation harjoittamisen hyödyt tulevat usein näkyväksi vuosien mittaan ja aktiivisen harjoittelun kautta. Siksi meditaatiota suositellaan harjoiteltavaksi päivittäin. Mitä enemmän harjoittelet sitä enemmän opit.

Jo meditaatioharrastuksen alussa voi huomata muutoksia esimerkiksi niin, että sietää hiljaisuutta paremmin. Alussa muutokset ovat kuitenkin ohimeneviä.

Miten meditoida:

1. Etsi hiljainen ja rauhallinen paikka. Istu tai käy makuulle.

2. Sulje silmäsi ja hengitä rauhallisesti nenän kautta sisään ja ulos. Keskity hengitykseesi. Voit tarkkailla, missä kohdassa hengityksesi tuntuu parhaiten.

3. Jos jokin ajatus herää kesken, anna sen mennä ja keskity uudelleen hengitykseen.

Tuntuuko meditaatio vaikeasti lähestyttävältä? 

Tässä kaksi helppoa mindfulness harjoitusta: 

1. Sulje silmät. Havainnoi, mitä kehossa ja mielessä tapahtuu juuri nyt. 
2. Syö ajatuksella. Tee ruokahetkestä meditaatio rauhoittamalla syömisen hetki ja tarkkailemalla ruokaasi. Keskity ruoan väreihin, makuihin ja suutuntumaan ja yritä pureskella hitaasti.

Muista! Meditoinnin tarkoituksena on itse harjoitus – ei suorittaa täydellistä meditaatiota, koska sellaista ei ole. 

Jos haluat oppia meditoimaan suosittelen Mindful -hetki 15 päivän meditaatiohaastettani!

Lataa tästä ilmainen itsemyötatuntomeditaatio.